SUOMI ULOS LAMASTA: KASINOT AHVENANMAALLE

Ahvenanmaa on ollut Suomen käenpoikana iät ja ajat. Ehdotankin, että sinne perustetaan kansainvälinen kasino- ja pankkikeskus. Muutaman vuoden kuluttua Suomi-niminen EU:n reservaatti olisi verovapaa ja julkiset palvelut, terveydenhuolto ja koulutus olisivat ilmaisia. Kasino- ja pankkitoiminnasta Suomen valtiolle tuloutettavista veroista maksettaisiin vuosittain jokaiselle alkuperäiselle suomalaiselle tuntuvaa kansalaisosinkoa, jonka voisi sijoittaa, niin halutessaan, tuottaviin kasino-osakkeisiin.

Ahvenanmaan uusiokäyttöönotto toisi taatusti aikoinaan Kataisen kiivaasti kaipaamia työpaikkoja rakennusvaiheessa ja myöhemmin alihankintayrityksille. Tällaisena tsaarinaikaisena provinssina Ahvenanmaa on täysin hyödytön riippakivi ja kuluposti emämaalle.
On aivan varmaa, että tällä järjestelyllä Ahvenanmaa nousisi veroparatiisien kärkikolmikkoon. Esimerkiksi Andorra luokitellaan niin sanotuksi sisämaavaltioksi ja veroparatiisiksi. Ahvenanmaata voisi kutsua merenkurkunmaaksi ja veroparatiisiksi, jolla olisi tiukat länget ja napanuora Suomeen.

Tähän malliin.

Tähän väliin esimerkki amerikoista.
Hard Rock Cafe on yksi maailman tunnetuimmista ravintolaketjuista. Nyt ketju on vaihtanut omistajaa. Uusi omistaja on Seminole intiaanit. Heimo päätti ostaa ketjun $965 miljoonalla. Intiaaniheimon ostosta on pidetty analyytikkopiireissä hyvänä. Kauppasummalla Seminolet saivat 124 ravintolaa, kuusi kasinoa ja kaksi konserttihallia.

Tässä raamit tuottavuusohjelmalle.

Seminolet ovat yksi rikkaimmista intiaaniheimoista Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä heimon tuloista 90% tulee uhkapeleistä. Seminoleja arvioidaan olevan noin 3.300. Miami Herald lehti arvioi viime vuonna heimon liiketoimien kuukausivoitoksi $37,4 miljoonaa, josta $21,4 miljoonaa meni suoraan heimon jäsenille. Samaan malliin kuin Alaskassa. Siinä osavaltiossa maksetaan ns. kansalaispalkkaa vauvasta vaariin tai mummoon, tuloina myydyistä raaka-aineista.
Mikä helvetti meitä suomalaisia oikein vaivaa? Ollaanko me tyhmiä, vai muuten vaan nössöjä? Ruvetaan nyt putsaamaan muuta maailmaa.

Mutta takaisin Ahvenanmaalle. Kesäisenä spektaakkelina turisteille ja kasinovieraille alueella voisi esittää Oolannin sodan turistiversiota. Tässä olisi myös työsarkaa nyt valtionhallinnon kimpussa pörrääville pilipalilobbareille ja himasille. Ja rehelliselle työvoimallae.

Käsikirjoitus ja roolitus tuhansine statisteineen on tässä:
Brittiläinen laivasto-osasto, johon kuuluu yhdeksän höyrykoneilla varustettua alusta, neljä vanhempaa myös höyrykoneilla varustettua toisen linjan alusta, neljä fregattia sekä useita pienempiä siipirataslaivoja, ilmestyy horisonttiin Sir Charles Napierin komentamana. Laivasto-osaston muodostavat:
HMS Duke of Wellington 131 tykkiä, vara-amiraali C. Napier, kontra-amiraali Michael Seymour, George Thomas Gordon.
HMS Royal George 120 tykkiä, Henry John Codrington
HMS St. Jean d'Acre 101 tykkiä, Henry Keppel
HMS Princess Royal 91 tykkiä, Clarence Edward Paget
HMS Edinburgh 74 tykkiä, kontra-amiraali Heury Ducie Chads, Richard Strode Hewlett
HMS Blenheim 60 tykkiä, Frederick Thomas Pelham
HMS Hogue 60 tykkiä, William Ramsay
HMS Ajax 60 tykkiä, Frederick Warden
HMS Imperiuèse 51 tykkiä, Rundle Burges Watson
HMS Arrogant 46 tykkiä, Hastings Reginald Yelverton
HMS Amphion 34 tykkiä, Astley Cooper Key
HMS Leopard 18 tykkiä, kontra-amiraali James Hanway Plumridge, George Giffard
HMS Tribune, 31 tykkiä, Swinfen Thomas Carnegie
HMS Valorous 16 tykkiä, Claude Henry Mason Buckle
HMS Dragon 6 tykkiä, James Willcox
Myöhemmin osastoon liittyvät:
HMS Caesar 91 tykkiä, John Robb
HMS James Watt 91 tykkiä
HMS Nile 91 tykkiä
HMS Cressy 81 tykkiä, Richard Laird Warren
HMS Majestic 81 tykkiä
HMS Euryalus 51 tykkiä
HMS Odin 16 tykkiä
HMS Hecla 6 tykkiä, William Hutcheon Hall
HMS Vulture 6 tykkiä
HMS Driver 6 tykkiä
HMS Gorgon 6 tykkiä

Tämän laivaston rakentaminen pitäisi telakat pystyssä ja kotimaisen aseteollisuuden voimissaan. Puhumattakaan kasvavasta sukeltajien ammattikunnasta.
Ja jotta homma menisi ihan putkeen näytelmää voisi vähän laajentaa todellisen historian mukaisesti. Pohjanlahdella sotatoimet ulottuisivat Ouluun, Raaheen, Tornioon ja Kokkolaan. Raahen ja Oulun varastoja sekä aluksia tuhottaisiin neljän fregatin vahvuisella laivasto-osastolla, joka jakautuisi Kokkolan epäonnistunutta ja Tornion onnistunutta hyökkäystä varten kahteen osastoon.

Toisena esityskesänä näytelmää voisi levittä myös pääkaupunkiseudulle.
Suomenlahdella laivasto-osasto tulittaisi kaksi vuorokautta Viaporiksi aikoinaan kutsuttua Suomenlinnaa, ja yleisö katselisi tapahtumia rannalta. Suomen meriekipaasi miehittäisi Santahaminan rannikkopatterit. "Brittilaivasto" ampuisi Suomenlinnaan myös raketteja.
Loviisan eteläpuolella tulitettaisiin Svartholmaa. Kymiin (nykyinen Kotka) rakennettaisiin uudelleen Ruotsinsalmen merilinnoitus, joka jätetttäisiin ilman puolustajia ja tuhottaisiin sotatoimissa lähes kokonaan.

Pienellä ilmaveivillä suomalaiset voisivat kitistä elämän kurjuutta Rollsin takapenkillä.

Suomen kannattaisi nyt näyttää EU:lle närhen värkit ja putsata vaikkapa saksalaispankit. Jopa Kyproksen Jorgoksetkin ovat älynneet, että kasinot kannattaa avata ja kotimaiset investoinnit vapauttaa veroista. Kasinoiden toivotaan vilkastavan saarelle suuntautuvaa turismia ja oligarkkien viihtyvyyttä. Toistaiseksi Kyproksella on päässyt kasinolle vain Turkin hallitseman Pohjois-Kyproksen puolella.

Suomen tasavallan perustuslain mukaan Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto sen mukaan kuin Ahvenanmaan itsehallintolaissa erikseen säädetään.
Ahvenanmaan demilitarisointi jatkui ensimmäisen maailmansodan jälkeenkin, kun Ahvenanmaa vahvistettiin lopullisesti Kansainliiton päätöksellä kuuluvaksi historiallisten dokumenttien perusteella Suomelle. Perusteena sillä oli, että sitä on hallittu myös Ruotsin vallan aikana kahdeksan Ruotsin maakuntaa käsittävän Suomen suuriruhtinaskunnan kautta Turusta, ei Tukholmasta. Vastineeksi siitä, että Suomi sai vahvistetuksi alueen itselleen, tuli Suomen taata ahvenanmaalaisille laaja itsehallinto sekä kulttuuriset oikeudet.
Mutta nyt on nyt. Olisi aika tarkistaa sopimuspapereita ja muuttaa konseptia.

FAKTA:
Suomen eduskunta on vahvistanut Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnon itsehallintolailla 1920 ja takuulailla 1922, jotka yhdistettiin 1951 uudeksi itsehallintolaiksi. Sen korvasi vuoden 1993 alussa voimaan tullut uusi laki. Sitäkin on myöhemmin vielä uudistettu.
Itse­hallinto­lakia voidaan muuttaa tai se voidaan kumota vain Suomen edus­kunnan ja Ahvenan­maan maa­kunta­päivien yhtä­pitävällä päätöksellä, jonka eduskunta on hyväksynyt perustus­lain säätämis­järjestyksessä ja maakunta­päivät vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä.

Tasavallan presidentillä on ehdoton oikeus määrätä säädetty laki raukeamaan kokonaan tai osittain. Ennen veto-oikeuden käyttöä presidentin on pyydettävä asiasta korkeimman oikeuden lausunto.
Kansainväliset sopimukset, jotka vaikuttavat maakunnan itsehallinnon piiriin kuuluviin asioihin, tulevat voimaan maakunnan osalta vasta kun maakuntapäivät ovat ne ratifioineet. Lainvalmistelussa ja riitakysymyksissä maakunnan ja valtakunnan kantojen yhteensovittamiseksi sekä lausuntojen antamiseksi toimii Ahvenanmaan valtuuskunta, johon kuuluu kaksi valtioneuvoston ja kaksi maakuntapäivien valitsemaa jäsentä sekä puheenjohtajana maaherra tai muu tasavallan presidentin maakuntapäivien puhemiehen suostumuksella tehtävään määräämä henkilö.

EU-jäsenyyden myötä Ahvenanmaan itsehallinto vahvistui. Ahvenanmaa on osana Suomea EU:n jäsen, mutta se ei kuulu EU:n veroliittoon, mikä mahdollistaa verottoman myynnin laivaliikenteessä Ahvenanmaan ja EU:n välillä. Tämän lisäksi mm. postimyynnin suhteen Ahvenanmaa on "veroparatiisi", sillä alle 43,48 euron arvoiset postilähetykset voidaan myydä ilman arvonlisäveroa. Euroopan unionin asioissa maakunnalle on varattu mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä esille lainsäädännön valmisteluvaiheessa. EU:n tuomioistuimissa esitettävät kansalliset kannat valmistelee ja esittää valtakunnan viranomainen kuultuaan tarvittaessa Ahvenanmaata. Mikäli maakunta jättää panematta täytäntöön jonkin unionin säädöksen joka kuuluu sen toimivaltaan, ja Suomi tuomitaan tästä laiminlyönnistä rahalliseen seuraamukseen, maakunta vastaa sakosta täysimääräisesti.

Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajaa maakunnan sisällä toimiva Ahvenanmaan tulevaisuus -puolue. Manner-Suomessa Sulo Aittoniemi ehdotti itsenäisen valtion aseman tarjoamista maakunnalle.
Ålandstidningenin 2006 tekemän kyselyn mukaan kuitenkin vain pieni osa saarelaisista haluaa Ahvenanmaan itsenäistyvän. Itsehallinnon lisääminen ja pitäminen ennallaan ovat yhtä suosittuja mielipiteitä.
Ahvenanmaalla on Suomen korkein keskimääräinen elintaso. Eurostatin helmikuussa 2010 julkistamien tilastojen mukaan ostovoimakorjattu bkt asukasta kohden on Ahvenanmaalla 43% suurempi kuin EU:ssa keskimäärin (koko Suomessa 18% suurempi).

Ahvenanmaalla on palveluihin painottunut elinkeinorakenne; runsaat 23 prosenttia asukkaista työskentelee kaupan ja palvelujen alalla sekä lähes 30 prosenttia koulutuksen, sairaan- ja terveydenhoidon sekä julkisen hallinnon parissa.
Euromääräisesti Ahvenanmaa saa Suomen maakunnista vähiten tukea valtiolta, mutta asukasta kohti laskettuna tuki on maan suurin. Vuonna 2006 Ahvenanmaa sai nettomääräisesti valtiolta noin 4 000 euroa jokaista asukasta kohti. Vuoden 2011 budjettiin on varattu tukea 8 000 euroa asukasta kohden. Valtion verotulot asukasta kohden laskettuna ovat Ahvenanmaalla toiseksi eniten pääkaupunkiseudun jälkeen. Verotuloista osa jää maakuntaan. Ahvenanmaan itsehallintolain (49§) mukaisesti jos maakunnassa verovuodelta maksuun pantu tulo- ja varallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia vastaavasta verosta koko maassa, ylimenevä osa kuuluu maakunnalle (verohyvitys).